Millainen tapaamiskäyttäytyjä sinä olet?

Minulla on suuri ilo tavata vuosittain satoja minulle uusia ihmisiä. Mitä enemmän ihmisiä tapaan, sitä laajemmaksi oma näkemyskenttäni muuttuu, kun kuulen lukemattomia näkemyksiä maailmasta ja sen asioista. Lähes jokaiselta opin ja saan arvokkaita näkemyksiä omaan toimintaani, minkä koen suureksi rikkaudeksi.

Viime aikoina olen alkanut kiinnittämään huomiota ihmisten tapaamiskäyttäytymiseen. Lähinnä siitä näkökulmasta, että miten eri ihmiset käyttäytyvät tavatessaan uusia ihmisiä. Asia on erittäin mielenkiintoinen, sillä niinsanotun ensivaikutelman kun voi luoda ainoastaan kerran. Mielestäni ihmiset voi jakaa karkeasti neljään ryhmään tapaamiskäyttäytymisensä perusteella:

1       Avoin tapaamiskäyttäytyjä

·         Henkilö, jonka kanssa keskustelu on avointa ja rentoa. Hän on aidosti kiinnostunut sinusta ja siitä mitä teet. Sen lisäksi hän kertoo hyvin avoimesti omista asioistaan ja pyrkii löytämään uusia näkemyksiä oman kehityksensä vuoksi.

·         Monesti nämä henkilöt ovat menestyneitä elämänsä eri osa-alueilla, sillä avoin ajattelu ja jatkuva tahto kehittyä on vienyt heitä voimakkaasti eteenpäin. Heillä on laaja kontaktiverkosto ja se on myös aktiivinen.

·         Tällaisen henkilön kanssa toimii mielellään ja siitä saa myös energiaa omaan toimintaan.

2       Varautunut tapaamiskäyttäytyjä

·         Henkilö, jonka kanssa Keskustelu sujuu, mutta se on hieman jäykähköä ja formaalia.

Mitenkään syvälle ei keskusteluissa edetä, eikä se oikeastaan anna kummallekaan yhtään sen enempää, kuin on toiminnan kannalta välttämätöntä.

·         Henkilöstä jää miellyttävä tunne, mutta mitään suoranaista kipinää tästä ei herää ja seuraavana päivänä, et luultavasti edes muista hänen nimeään.  

·         Tällaisen henkilön kanssa asiat saa kyllä hoidettua, mutta siihen se sitten jääkin.

3        Narsistinen tapaamiskäyttäytyjä

·         Tämän henkilön kanssa saa helposti keskustelun alkuun, mutta varsinaista keskustelua ei synny, sillä narsisti läpättää omia juttujansa taukoamatta, eikä hän ole varsinaisesti mitenkään kiinnostunut sinusta.

·         Epäonnistumisia tämä yksilö ei ole koskaan kokenut, sillä hänen onnistumisprosenttinsa on aina täydet 100%. Tällaisen henkilön kanssa voit helposti viettää vaikka koko päivän, mutta sen anti on sinulle täysi nolla. Narsisti on kyllä saanut pönkitettyä omaa itsetuntoaan, sillä onhan hän päässyt kertomaan ”sille pojulle” kuinka asiat pitää hoitaa.

·         Monesti nämä ihmiset eivät juurikaan katso silmiin ja tapaamisen päätteeksi sinua väsyttää ja ajattelet vain, että toivottavasti tämän yksilön kanssa ei tarvitse enää kohdata.

4        Sulkeutunut tapaamiskäyttäytyjä

·         Kuka? Heitä ei oikeasti ole juurikaan tavattu, sillä tapahtumissa he löytävät sen pimeimmän raon, minne aurinko ei paista ja heidän elämäntehtävänsä tuntuu olevan ihmisten vältteleminen. (keskustelusta puhumattakaan)

Miten tämä kaikki sitten liittyy liike-elämään ja elämään yleensäkin? Kaikenlaisen liiketoiminnan harjoittaminen on aina enemmän tai vähemmän suhdetoimintaa, sillä limsa-automaattia lukuun ottamatta lähes kaikki kaupankäynti tapahtuu kuitenkin ihmisten kesken. Näinollen suorin vaikute omaan menestykseen löytyy suoraan omasta käyttäytymisestä.

Tämän tekstin tarkoitus ei ole niinkään löytää itseään tietystä lokerosta, vaan herättää miettimään, että millainen minä haluan olla?

Olli Henrik Toiviainen

Töölöläinen pienviljelijä, joka haluaa olla Avoin tapaamiskäyttäytyjä

PS: Ohessa linkki mielenkiintoiseen Pia Lappalaisen väitöstutkimuksesta kertovaan artikkeliin, joka käsittelee tunneälykkyyttä johtajissa. Ihmisten tapaaminen, jos mikä on tunneälykkyyden oiva mittari. http://lehti.tek.fi/content/tunne%C3%A4lykk%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-pomo-tulee-ei-%C3%A4lyp%C3%A4%C3%A4st%C3%A4

Sontakasa kellarissa, kuka lapioi?

Jo pitkän aikaa on käyty keskustelua TeliaSoneran Uzbekistanin lahjussekoilusta. Johtajia on vaihdeltu käänteiden mukaan ja tuuli onkin ollut varsin voimakasta. Ikävää tilanteesta tekee se, että asia ei ratkea johtoa vaihtelemalla. Itse asiassa päinvastoin, mitä vähemmän taloon jää ihmisiä, jotka ovat olleet koko sotkussa mukana enemmän tai vähemmän, sitä hankalammaksi menee myös asian selvitys. Toki asiaa puidaan oikeusistuimissa, mutta siinä vaiheessa toiminta saa täysin uudet pelisäännöt.

 

Jokin aika sitten TeliaSoneran hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin yksi Ruotsin vaikutusvaltaisimmista naisista. Kuuleman mukaan Marie Ehrling päätti ottaa tuulisen paikan vastaan sen jälkeen, kun oli lukenut sisäisen Uzbekistan selvityksen kannesta kanteen.  Selkeästi hänellä on ajatus asian selvittämisestä, jonka jälkeen toimintaa päästään jatkamaan normaalisti.

Ennen kaikkea nostan hattua. Ensinnäkin euroopan viidenneksi suurimman teleoperaattorin johdossa oleminen on jo upea saavutus sinällään, mutta sen lisäksi kunnioita hänen päätöstään lähteä tilanteeseen, jossa tietää joutuvansa perkaamaan muiden jäljiltä kellarin jäänyttä sontakasaa. Kaikki eivät nimittäin olisi lähteneet!

Ehrling poikkesi puhumassa jokin viikko sitten Talouselämän järjestelmässä tilaisuudessa. Hän painotti puheessaan maailman muuttumista ja sitä kuinka yhteiskuntamme rakentuu yhä enemmän ja enemmän verkkojen varaan. Lahjusskandaalin hän sen sijaan ohitti muutamalla lauseella, mikä lieni tietoinen ratkaisu, sillä lehdistö hoitaa asian vatkaamisen muutenkin.

Koko tilanne on mielestäni oikein mainio esimerkki siitä, että kun kellari on täynnä sontaa, niin siivota se pitää ennemmin tai myöhemmin. Kaikkein nopeiten asian saa pois päiväjärjestyksestä lapioimalla sen pois. Sen sijaan, että pyritään ensin löytämään kasan aiheuttaja ja rikokseen syyllistynyt rekkakuski. Niitä voidaan penkoa myöhemminkin, mutta kellaria päästään kuitenkin hyödyntämään vasta kun se on tyhjennetty. Tapauksessa on mielestäni myös syytä ottaa huomioon, että ylin johto vastaa viimekädessä kaikesta, mitä kellariin on kertynyt, riippumatta kuka on kellarista vastannut.

  

Mielestäni on myöskin tietyllä tavalla naiivia väittää, että kaikki yritykset pelaisivat ja pystyisivät pelaamaan aina niillä niinkutsutuilla "oikeilla säännöillä" joka tilanteessa. Maassa maan tavalla kuuluu sanonta ja totuus on se, että useassa maassa liiketoiminnan harjoittamisen edellytys on ”tietynlainen” rahavirtojen kulku. (huom. älköön nyt kuitenkaan tulkittako, että tämä olisi kirjoittajan mielestä oikein)

TeliaSoneran tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta, sillä kaikkihan me tiedämme, että paistaa se päivä sontakasaankin!

Olli Henrik Toiviainen

Töölöläinen pienviljelijä ja naisjohtajuuden vakaa kannattaja