Kohtaamme
lukemattomia tuotteita ja tuotteistettuja palveluja päivittäin. Jokaisella
meillä on erittäin hyviä kokemuksia aivan loistavista tuotteista/palveluista ja
vastaavasti kokemuksia niistä, jotka eivät toimi. Näiden lisäksi meillä on
mieletön määrä kokemuksia tuotteista, joihin emme koskaan tutustuneet, koska ne
vaikuttivat jotenkin sekavilta, emme nähneet tarpeellisiksi tai emme ihan
tarkkaan ymmärtäneet koko homman jujua.
Suomalaisittain
tuotteistusta on helppo tehdä. Päätetään vaan mitä halutaan ja sitten tehdään
se. Esimerkiksi seuraavalla kolmen kohdan tavalla:
1.
Tehdäänkö maailman paras tuote?
”Tottakai teemme parhaan tuotteen,
koska olemme parhaita tässä meidän asiantuntija-alueella.”
-
Lukematon määrä tuotteistajia ja
liiketoimintajohtajia
2.
Miksi tuotteesta tulee paras?
”Me kokoamme tuotteeseen parhaat
tekniset ominaisuudet ja asiantuntijat.”
-
Lukematon määrä suunnittelijoita
3.
Mikä tekee tuotteesta parhaan?
”Meidän tuote on paras, koska me
olemme parhaita tässä asiassa ja tuote on koottu parhaista osista.”
-
Lukematon määrä myyntihenkilöitä
Aivan mieletöntä! Tällä lyhyellä kolmen kohdan ohjeella
voimme luoda maailman parhaita tuotteita. Muuta ei kannata miettiäkään, sillä
vain paras tuote tuo oikeaa voittoa ja innovaatioita. Nyt sitten vain myymään
tätä maailman parasta tuotetta hop hop!
No ostiko asiakas? - Ei ostanut.
Syitä on
monia, kuten esimerkiksi: ”asiakas ei ymmärtänyt tätä tuotetta”, ”se ei
käsittänyt, että tällä voi tehdä sitä ja tätä”, ”tuote oli asiakkaalle liian
kallis”, ”asiakas ei halunnut näin hyvää tuotetta”, ”tuotteessa olisi pitänyt
olla vielä sitä ja tätä”, jne.
Kerta
toisensa jälkeen yritykset astuvat samaan miinaan ja tuotteistavat maailman
parhaan ratkaisun kysymättä keneltäkään, että millainen sen tulisi olla.
Selvähän se, sillä yrityshän se on tässä se asiantuntija, eikä asiakas. Näinhän
se on, mutta asiakas tekee viimekädessä päätöksen, että onko tuotteella
tulevaisuutta vai ei. Toisinaan saattaa olla, että onkin tehty asiakaskysely
tai tutkimus siitä, mitä asiakkaat haluavat, mutta tuotteistuksen edetessä
tekniset ominaisuudet tai palvelun tuotanto menee kuitenkin alkuperäisen
tarpeen edelle, sillä niiden muuttaminen saattaisi lisätä kustannuksia tai
tuotteesta tulisi teknisesti huonompi.
Kaikki
tuotteet tulisi rakentaa asiakastarvetta ja/tai asiakasodotuksia vastaaviksi.
(tässä vaiheessa kaikki skeptikot nostavat pöytään klassisen lainauksen ”Jos
olisin kysynyt mitä ihmiset haluavat, he olisivat pyytäneet nopeampia hevosia” –
Henry Ford) Tämä ei tarkoita sitä, että
lopetamme innovatiivisuuden vaan sitä, että tuotteet ja palvelut rakennetaan
niin, että sitä tarkastellaan asiakasnäkökulmasta tuotteen alkuvaiheesta
viimeiseen asiakaskosketukseen. Tällöin kaikki tuotteen osat valitaan sen
perusteella, mikä on asiakkaalle sopivin, eikä sen perusteella mikä on paras.
Tarinan
opetuksena haluan todeta, että rakentakaa tuotteenne ja palvelunne asiakkaan
näkökulmasta katsoen ja tehkää rohkeasti valintoja sen mukaan. Sillä mikäli tuotetta ei osta kukaan, niin paraskin tuote on vain kasa kuluja!
Olli Henrik
Toiviainen
Töölöläinen
pienviljelijä ja upeiden tuotteiden puolestapuhuja
PS: ”When the
product is right, you don´t have to be a great marketer” – Lee Iacocca
#palvelumuotoilu, #tuotteistus, #innovatiivisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti